revontulia, ressiä ja riemuakin

Taas on ollu liian pitkä tauko blogin päivityksessä. Sehän haittaa eniten ehkä itseäni, koska pääsääntöisesti tykkään rustailla jotain muistoja tänne ylös. Puhelin meni tänään rikki eikä ole varaluuria enkä jaksa tähän hätään sellaista edes yrittää mistään saada. Siispä yllättävän paljon alkaakin löytyä aikaa kaikelle järkevämmälle (kuten blogille, heh) kuin luurilla somettamiselle. Tuolla oli minusta niin selkee tarkoitus, että suorastaan tuntuu hyvältä olla nyt hetken pimennossa. Vaikkakin aika monta asiaa on jo tämän päivän aikana muuttunut todella paljon hankalammaksi, koska ois just nyt niin monta asiaa hoidettavana ja sovittavana.

On ollut kyllä todella kiireisiä ja väsyttäviä viikkoja tässä lähiaikoina. Stressi ei kerrassaan ole hyvä tunne! Tänään alkoi kuitenkin loma ja kouluun palaan vasta vapun jälkeen. Multahan jäi hiihtoloma kokonaan välistä ja oon tehny pitkää päivää, nukkunu liian vähän jne, joten ei voisikaan paremmalta tuntua tämmönen muutaman viikon tauko näin keskellä kauneinta kevättä! Yhdeltätoista illallakaan ei ole vielä pimeää, tiet alkaa olla sulat ja aurinko lämmittää jo ihanasti. Luntakin on vielä vajaa metri ja lisäksi viime viikkoina on ollut aivan mahtavia revontuliesityksiä, joiden takia joutunu tietenkin valvoa puolille öin.

Oon nyt saanu suoritettua puolet kaikista näytöistä eli kolme tutkinnonosaa ja kaikista sain ilokseni parhaat arvosanat. On kyllä tyytyväinen ja helpottunut olo, että saa loppukevään ottaa rennosti, ressittä tutkintotilaisuuksista. Opastuksen näyttö oli eilen ja se oli sellainen, että vedin neljän tunnin lumikenkäilyretken. Tauolla lämpäytin avotulella poropitaleivät lounaaksi. En eksyttänyt joukkoa metsään, kukaan ei loukkaantunut ja asiakkaat olivat retken loputtua jopa hyväntuulisia. Noita opastushommia vois kyllä joskus ehkä tehdä työkseenkin. Vaikka on se kyllä tavallaan aika rankkaakin, kun on pääsääntöisesti kaikki päivät ulkona liikkumassa. Vapaa-ajalla ei juuri sitten jaksa tehä mitään, joten semmoset omat tärkeät jutut ja yksin tekemiset kuten venyttely, päiväkirjan kirjoittaminen ja tunturiretket on viime aikoina jääny valitettavan vähälle. Toivon loppukuulta muutosta asiaan.

Sain tässä tovi sitten tietää, että pääsen syksyllä vaihtoon. Muutan siis Pohjois-Norjaan elokuusta vuoden loppuun, hurjaa. Menen Tromssan yliopiston Altan toimipaikkaan opiskelemaan jotain sellaista kuin 'Arctic adventure tourism management'. Aika kreisiä ja hienoo ja jännää ja ihanaa ja siistiä.

Hyvää pääsiäisen aikaa kaikille! :) Mä saan tänne vieraan ja tarkoitus on olla paljon ulkona ja metsässä ja luonnossa ja tunturissa ja nauttia elämästä!