lauantai 26. elokuuta 2017

Parasta aikaa siskon kaa

Viimeinen viikko Inarissa ennen Norjaan muuttoa oli täynnä tekemisen ja menemisen meininkiä. Emily ihana tuli mun luo kanssani retkeilemään. 


Kuutamoyö asuntolan rannasta ihasteltuna

s u n n u n t a i

Emppu oli Ivalon kentällä jo kaheksalta aamulla. Kummallakin unta vain muutama tunti takana, joten lähtökohdat vauhdikkaaseen retkiviikkoon olivat huvittavat. Vettä losotti, mutta suunnitelmat oli selvät ja oltiin innoissaan. Ajettiin ensitöiksemme Saariselän hienoon 24/7 auki olevaan kappeliin, jossa soitin samat kipaleet, mitä oon viimeisten vuosien aikana pimputellu. Ohjelmisto ei ole varsinaisesti  ja valitettavasti kasvanu.



Nopea pysähdys Tankavaaran kultakylässä

Päivän seuraava kohde oli Nattaset, jotka on Vuotsossa Sodankylän puolella. Ennen tunturihuiputusta syötiin lounasta kodassa ja ootettiin ilman kirkastumista. Reitti huipulle ei ollu pitkä, joten aika pian päästiin ihastelemaan maisemia ja häkellyttäviä kivimuodostelmia tunturin laella.



Pyhä-Nattanen

Nattasten jälkeen ajettiin Kiilopäälle, jossa tehtiin tietysti myös huiputus. Tällä kertaa hyväntekeväisyyshengessä. Polku huipulle on kovin kulunut, joten otettiin sankoa kahvoista ja vietiin hiekkaa huipulle. Oli kyllä raskas urakka vaikka ei ollut edes täysi Sorasieppo. Mutta hyvä mieli ja hyvät maisemat huipulla!



Kiilopää

Yöksi mentiin Sivakkaojan avolaavulle. Mä nukuin riipparissa ja pikkusisko laavussa. Hyvin nukutti kellon ympäri.




m a a n a n t a i 

Matkalla Inariin pysähdyttiin Saariselällä Kaunispäällä ihastelemassa tunturijonojen sinet. Illalla lämmitettiin rantasauna ja ihan illalla käytiin vielä pikku ajelulla Tuulispäällä, koska taivas oli selkenemässä.


Kaunispää


Tuulispää

t i i s t a i

Päivä aloitettiin aamuaerobisella kävelyllä Pielpajärven erämaakirkolle. Ilma oli suorastaan kesäinen ja perillä istuskeltiin piknikkityyppisesti kahvitellen pitkä tovi. Tulomatkalla poimittiin makupaloiksi hilloja ja mustikoita.




Iltapäivällä oli jo seuraava retki mielessä ja niimpä pakattiin rinkat yöpymisvarusteineen ja suunnattiin kohti Otsamotunturia. Käytettiin lyhintä ja jyrkintä reittiä ylös. Otsamo ei pettänyt tälläkään kertaa. Taivas tarjoili uskomattomia näytelmiä koko illan, joten vähän väliä piti kuvata uutta näkymää ja entistä upeampia pilvimuodostelmia ja värisekoituksia. Nukuttiin teltassa autiotuvan vieressä.









k e s k i v i i k k o

Palattuamme Otsamolta käytiin Hotelli Inarilla syömässä, jonka jälkeen otettiin take away -kahvit ja hurautettiin Jäniskoskelle ihastelemaan kuohuja. Ilma oli mitä täydellisin, joten käytiin hakee asuntolalta riipparit ja släkkäri ja mentiin Solojärven biitsille nautiskelemaan. Ah tätä elämää!





t o r s t a i

Lemmenjokipäivä. Melontaa oli suunnitteilla, mutta käytiin aluksi muutaman kilometrin mittainen luontopolku, sillä taivas oli niin uhkaavan näköinen, ettei uskaltanut vesille ihan heti. Kahvit tutussa, entisessä harjoittelupaikassani, josta saatiin kanootti lainaan. Keli parani iltaa kohden ihastuttavaksi. Kaapin Jounin tilalla oli muutamia lampaita, joita käytiin rapsuttelemassa.


Lemmenjoen hiekkaharjut ja mäntymetsät on ihania


Kaapin Jounin tila





p e r j a n t a i

Ennen Empun lähtöä käytiin Ivalon Bistrossa syömässä, siellä on ihan sairaan hyvää ruokaa!



Bye bye @emppurai <3

keskiviikko 23. elokuuta 2017

S a u t s o

Altassa oon asunu jo puolitoista viikkoa ja hyvin on lähteny rullaamaan. Orientaatioviikon jälkeen mulla on ollu yks kunnon oppitunti, jonka jälkeen seuraava viikon päästä, joten vapaa-aikaa on ja elämä mallillaan. Lähdin eilen toiselle kunnolliselle Norjan retkelleni. Suuntasin auton keulan kohti Sautson kanjonia. Parkkialueelle oli 30 kilometrin matka ja se sijaitsi ylhäällä avotunturissa. Siitä alkoi reilu parituntinen taivallus kanjonin suuntaan. Ilta oli mitä kaunein ja ah ku mä niin tykkään vaeltaa aakeella ylängöllä, missä näkee koko ajan todella kauas.







Kanjoni oli lyhyesti sanottuna aivan mieletön! Se on Pohjois-Euroopan suurin. Nyt ei haittaa, vaikka jäikin kesän to do -listalla ollut Kevon kanjoni näkemättä.





Jäin näköalapaikan läheisyyteen telttaan yöksi. Nykyäänhän mulla on telttakin, en oo pelkän riippumaton varassa. Ostin sen Ivalon S-marketista parilla kympillä ja siihen päälle lisäosaksi muutaman euron pressun. Toimii ihan hyvin ainakin vähätuulisella kelillä. Myrskynkestävä se ei ehkä ole mutta ajaa asiansa toivottavasti siihen asti, että on varaa hankkia parempi. Muita ihmisiä ei ollut lähimaillakaan, joten sain nauttia vapaudesta, rauhasta ja tilasta ympärilläni. Koivuissa alkoi näkyä jo ruskan merkkejä, olispa tänä vuonna kunnon väriloisto!





PS. Tässä mun blogin päivittämisessä ei oo enää nykyisin mitään logiikkaa. Hirveesti ois aikaisempiakin reissuja juttujonossa mutta katotaan saanko niitä ikinä julkaisuun asti..

sunnuntai 20. elokuuta 2017

ROAD | TRIP

Kolme viikkoa sitten koitti ilon hetki, kun sain etelästä kaks huikeeta tyyppiä muutamaksi päiväksi Lappiin mun luo. Eepulin ja Hennan kanssa tsekattiin Inarin muutamat spotit, lämmitettiin rantasauna ja käytettiin Kuukkelin palveluita tiuhaan. Jeerassa tuli vietettyä muutama tovi sulassa sovussa muutaman neliön huoneessakin, hyvin mahtu.

Päivien kohokohdaksi muodostui kaiketi ex tempore Norjan reissu. Lähdettiin illalla kuuden aikaan Jäämerenkierrokselle reittiä Inari-Sevettijärvi-Näätämö-Pykeija-Nuorgam-Utsjoki-Inari. Pykeijaan poikettiin vähintään yhtä ex temporee ja Nuorgam jäi välistä kun tultiinkin Norjan puolta Utsjoelle. Vissiin missattiin joku risteys. Takaisin oltiin yöllä neljän korvilla, ehti vähän hämärä laskeutua ennenkuin aamu sarasti.


Kolttaköngäs, Neiden






Pykeija