lauantai 26. elokuuta 2017

Parasta aikaa siskon kaa

Viimeinen viikko Inarissa ennen Norjaan muuttoa oli täynnä tekemisen ja menemisen meininkiä. Emily ihana tuli mun luo kanssani retkeilemään. 


Kuutamoyö asuntolan rannasta ihasteltuna

s u n n u n t a i

Emppu oli Ivalon kentällä jo kaheksalta aamulla. Kummallakin unta vain muutama tunti takana, joten lähtökohdat vauhdikkaaseen retkiviikkoon olivat huvittavat. Vettä losotti, mutta suunnitelmat oli selvät ja oltiin innoissaan. Ajettiin ensitöiksemme Saariselän hienoon 24/7 auki olevaan kappeliin, jossa soitin samat kipaleet, mitä oon viimeisten vuosien aikana pimputellu. Ohjelmisto ei ole varsinaisesti  ja valitettavasti kasvanu.



Nopea pysähdys Tankavaaran kultakylässä

Päivän seuraava kohde oli Nattaset, jotka on Vuotsossa Sodankylän puolella. Ennen tunturihuiputusta syötiin lounasta kodassa ja ootettiin ilman kirkastumista. Reitti huipulle ei ollu pitkä, joten aika pian päästiin ihastelemaan maisemia ja häkellyttäviä kivimuodostelmia tunturin laella.



Pyhä-Nattanen

Nattasten jälkeen ajettiin Kiilopäälle, jossa tehtiin tietysti myös huiputus. Tällä kertaa hyväntekeväisyyshengessä. Polku huipulle on kovin kulunut, joten otettiin sankoa kahvoista ja vietiin hiekkaa huipulle. Oli kyllä raskas urakka vaikka ei ollut edes täysi Sorasieppo. Mutta hyvä mieli ja hyvät maisemat huipulla!



Kiilopää

Yöksi mentiin Sivakkaojan avolaavulle. Mä nukuin riipparissa ja pikkusisko laavussa. Hyvin nukutti kellon ympäri.




m a a n a n t a i 

Matkalla Inariin pysähdyttiin Saariselällä Kaunispäällä ihastelemassa tunturijonojen sinet. Illalla lämmitettiin rantasauna ja ihan illalla käytiin vielä pikku ajelulla Tuulispäällä, koska taivas oli selkenemässä.


Kaunispää


Tuulispää

t i i s t a i

Päivä aloitettiin aamuaerobisella kävelyllä Pielpajärven erämaakirkolle. Ilma oli suorastaan kesäinen ja perillä istuskeltiin piknikkityyppisesti kahvitellen pitkä tovi. Tulomatkalla poimittiin makupaloiksi hilloja ja mustikoita.




Iltapäivällä oli jo seuraava retki mielessä ja niimpä pakattiin rinkat yöpymisvarusteineen ja suunnattiin kohti Otsamotunturia. Käytettiin lyhintä ja jyrkintä reittiä ylös. Otsamo ei pettänyt tälläkään kertaa. Taivas tarjoili uskomattomia näytelmiä koko illan, joten vähän väliä piti kuvata uutta näkymää ja entistä upeampia pilvimuodostelmia ja värisekoituksia. Nukuttiin teltassa autiotuvan vieressä.









k e s k i v i i k k o

Palattuamme Otsamolta käytiin Hotelli Inarilla syömässä, jonka jälkeen otettiin take away -kahvit ja hurautettiin Jäniskoskelle ihastelemaan kuohuja. Ilma oli mitä täydellisin, joten käytiin hakee asuntolalta riipparit ja släkkäri ja mentiin Solojärven biitsille nautiskelemaan. Ah tätä elämää!





t o r s t a i

Lemmenjokipäivä. Melontaa oli suunnitteilla, mutta käytiin aluksi muutaman kilometrin mittainen luontopolku, sillä taivas oli niin uhkaavan näköinen, ettei uskaltanut vesille ihan heti. Kahvit tutussa, entisessä harjoittelupaikassani, josta saatiin kanootti lainaan. Keli parani iltaa kohden ihastuttavaksi. Kaapin Jounin tilalla oli muutamia lampaita, joita käytiin rapsuttelemassa.


Lemmenjoen hiekkaharjut ja mäntymetsät on ihania


Kaapin Jounin tila





p e r j a n t a i

Ennen Empun lähtöä käytiin Ivalon Bistrossa syömässä, siellä on ihan sairaan hyvää ruokaa!



Bye bye @emppurai <3

3 kommenttia:

  1. ooo, mitä kuvia ja ahh, mitä retkiä meillä olikaan!
    takk søster<3

    VastaaPoista
  2. Ni har haft en härlig tid tillsammans, mina kära!

    VastaaPoista