torstai 10. marraskuuta 2016

...ja taas on viikonloppu!

Viikot tuntuu menevän hirveetä vauhtia, ei meinaa perässä pysyä. Viime viikolla oli kolme päivää ensiapukurssia ja nyt on EA 1 ja 2 suoritettu menestyksekkäästi. Harjottelemalla noitakin taitoja oppii mutta kyllä mua vähän hirvittää, että joutuis joskus sellaiseen todella vakavaan tilanteeseen, missä joutuis esimerkiksi elvytyshommiin. Eihän sitä tiedä miten siinä osais toimia tai ei. Onneksi meillä on 112, joka auttaa, vaan täällä päin sekään ei oo itsestäänselvyys. Puhelimen kuuluvuus nimittäin ei oo mitenkään taattua edes maanteillä, saati tunturissa. Ja ambulanssikin saattaa tulla kymmenien kilometrien päästä. On se eri asia asua täällä. Pitää koota autoon joku selviytymissarja, jos sattuu vaikka talvella jäämään tienpäälle. Kuulemma paikalliset pakkaa mukaan pilkkihaalarit ja termariin kuumaa juomaa pitkille taipaleille. Ei olis varmaan hullumpi idea, etenkin kun tuo mun kaara ei oo mitään viime vuoden mallia.

Tällä viikolla passisarja täydentyi matkailualan turvallisuuspassilla. Lisäks suoritettuna on myös hygieniapassi ja anniskelupassi. On mitä esitellä työhaastatteluissa joskus tulevaisuudessa.


Lumitilanne täällä pohjoisessa on jotenki aika onneton, mutta onneksi sitä on edes pikkuisen ja pakkasetkin on paukkunu jo lähempänä -20. Tuntuu hurjalta, että Helsingissäkin taitaa olla monta kertaa enemmän valkosta maassa kuin täällä, mutta eiköhän tilanne korjaannu tässä kohta puoliin! Järvet alkaa jäätyä ja ei oo koskaan varmaan näin vierestä päivittäin seurannu jäätilannetta. Tuntee olevansa kyllä niin lähellä luontoa, kun kuulee jään paukkumisen ja ulinan ihan melkein sisälle asti. Kohta ois varmaan hyvät luistelukelit tuolla Inarilla.


Viime päivinä on ollu kyllä upeen värisiä auringonnousuja ja -laskuja. On punaista, keltaista, kultaista, pinkkiä ja sinisen eri sävyjä. Sehän onkin kivaa, kun ne alkaa olla jo niin inhimillisiin aikoihin, että joka päivä kerkee niistä nauttia. Kaamosta kohti mennään kovaa vauhtia, kuukauden päästä ollaan jo siinä tilanteessa, ettei aurinkoa näy. Kävin eilen ostamassa D-vitamiinia, josko se ois ihan tarpeen.


Matkailualalla on aika tärkeetä tietää, mitä yrityksiä, palveluita ja paikkoja tällä alueella on ja siksi fanitankin meijän koulua, kun ollaan jo aika monta kertaa tälle lukukaudelle päästy erinäisille opintoretkille ja tutustumiskäynneille. Samalla saattaa saada ideoita työssäoppimispaikkoista. Seuraava TOP alkaa jo kolmen viikon päästä ja mulla on vielä vähän selvityksen alla koko homma.


Keskiviikkona käytiin Nellimissä ja Ivalossa erityyppisissä hotelleissa ja torstaina porotilalla Inarissa. Parasta on ehkä nähä niitä yrittäjiä, jotka sydämen palosta tekee sitä hommaa ja eihän siinä voi vieressä olla innostumatta.


Tää kuva täytyy laittaa ihan sen takia, että olin joku päivä juoksemassa Juutuanjoen varrella ja sitten bongasin näitä hienoja jääjuttuja ja siinä tietenkin tohkeissaan päätin napata kuvan. Kaikki meni ihan putkeen, nimittäin puhelin kävi pulahtamassa joessa ja toimii siitä huolimatta aivan moitteettomasti.


Macramejutut on toistaiseksi jääny vähän taka-alalle. Halusin alkaa tekemään jotain ihan muuta. Koska en oo ikinä ennen tehny himmeliä ja ne on minusta kauniita niin tilasin jostain nettikaupasta olkea ja aloin värkkäämään. Aika hidasta hommaa mutta silti aika kivaa. Koitan saada jouluksi valmiiksi.


4 kommenttia:

  1. Elossa edelleen niin siellä ku täällä!
    Oon kyllä aika piikkasen kade noista maisemista siellä ja nyt siis todellakin voi puhua MAISEMISTA! Huuhhuh!
    Peukutan sun spagaatihaaveille, peukku.
    Voisin sun esimerkkiä seuraten haastaa itteni edes venyttelee joka päivä...:)
    Vointeja sinne! Minä jatkan tätä työssäkäyvän itsehuoltahan arkea täällä Vastamäessä! :D
    Rakkain terveisin,
    Mölli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mölli mää niin tykkään sun jutuista! Venytään kuules yhdessä tämä vuosi äärirajoillemme, deal?!
      yst terv aida

      Poista
  2. Niin hienon näköstä, vitsit sulla on varmasti hienoa olla siellä jään paukkeen ja auringonlaskujen keskellä. Ellei kaamos oo jo niitä ihan kokonaan pimentänyt. Ja kiva toi himmeli, toivottavasti saat valmiiks asti! Mä joskus pilleistä koitin tehdä ja nimenomaan koitin, ei tullut valmista.. :D Porotilallakin oon joskus vuosia sitten käyny, hienon näköstähän siellä on mutta ei hajuista! ;)

    VastaaPoista
  3. Kiitos Sara kommentista! :) kaamos täällä nyt jo on mutta sehän se vasta kaunista onkin, kaikki pastellin värit ja sävyt taivaanrannassa, ah! <3 tuo himmeli on edelleen samassa jamassa, ehkä ens jouluksi, hehe. Tuolla porotilalla ei kyllä haissu, hauska vietailu oli se :)

    VastaaPoista