Kesä se alkaa pikku hiljaa olla täälläkin. Pari viikkoo sitten tuntui kylläkin vielä kaukaiselta sellainen ajatus, sillä järvi oli vielä jääpeitteen alla.
Tällä kaikki käy kuitenkin äkkiä, kun vuorokausi onkin yhtäkkiä pelkkää valoa. Kun Inarissa oli vuoden ensimmäinen kunnon kesäpäivä, plus 20 astetta, istuin laiturilla ja kuuntelin jäiden lähtöä.
Uusi vuodenaika täällä on mulle taas uusi kokemus. Odotin jo yötöntä yötä ja uskoin, että en tule senkään suhteen täällä pohjoisessa pettymään. Paremmin kävi, se on vielä paljon hienompaa kuin osasin odottaa. Koska olen nyt lomalla, olen voinut elää täysin omanlaisesssa vuorokausirytmissä. Se tarkoittaa sitä, että silmät malttaa ummistaa vasta aamuyöllä, koska kesäyöt on niin uskomattoman kauniita ja maagisia. Niissä on jotakin taikaa kaikessa kullanvärisessä valossaan ja hiljaisuudessaan.
Eilen oli tämän vuoden kolmas luonnonpäivä teemalla 'rakastu kesäyöhön' ja rakastuinhan minä, entisestään. Nukuin vuoden toisen riippariyöni hyväksi havaitulla kalliolla, joka on puolen kilometrin päässä kotoa. Maisemat oli kohillaan ja pihalla on vaan niin hyvä nukkua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti